Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi 23.11.2017 Museoviraston esityksen Elävän perinnön kansalliseksi luetteloksi. Luettelo löytyy täältä.
Kansallista elävän perinnön statusta metsäsuhteelle haki Suomen Metsämuseo Luston johdolla laaja joukko metsään liittyviä toimijoita. Metsän moniulotteinen merkitys kulttuurissamme näkyy kansallisessa luettelossa vahvasti. Elävä perintö on aineetonta kulttuuriperintöä, yhteisöille merkityksellistä ja edelleen läsnä ihmisten arjessa. Suomalainen metsäsuhde kansallisessa luettelossa, lue täältä.
Suomi hyväksyi vuonna 2013 Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Yleissopimuksen tavoitteena on edistää elävän aineettoman kulttuuriperinnön vaalimista sekä lisätä tietoisuutta aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä. Sopimus painottaa perinteen välittämistä, kulttuurista moninaisuutta sekä ihmisten osallisuutta kulttuuriperintöön. Toimeenpanosta vastaa Museovirasto.
Suomi tunnetaan maailmalla metsien maana ja se voitaisiin tuntea myös elävästä metsäsuhteestaan ja metsäkulttuuriperinnöstään. Suomella onkin paljon annettavaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, erityisesti sen osa-alueeseen luonto ja maailmankaikkeus, johon listan kaikista kohteista kuuluu tällä hetkellä vain 10 %.
Hakijoina:
Lusto – Suomen Metsämuseo
Suomen Metsäyhdistys
Metsäkeskus
Metsämiesten Säätiö
MTK
Metsäteollisuus ry
Suomen Partiolaiset
Metsähallitus
Suomalaista metsäsuhdetta tukevat muut toimijat:
Metsäteho
Stora Enso
Metsä Group
UPM
Tapio Oy
Metsäkustannus Oy
Suomalainen metsäsuhde suomalaisille erityisenä, tärkeänä ja pitkälle ulottuvine juurineen täyttää Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kriteerit. Aineettoman kulttuuriperinnön status selkiyttäisi ja vahvistaisi suomalaista identiteettiä sekä lisäisi metsien monipuolista käyttöä ja arvostusta. Elävän ja muuttuvan suomalaisen metsäsuhteen näkeminen ainutlaatuisena elävänä perintönä voi olla voimavara kaikille.