Blogi & Vlogi

Luulin metsäsuhteesta kertomisen olevan helppoa, enkä miettinyt asiaa liikaa, kun aikanaan lupauduin kertomaan oman suhteeni laadusta. Viihdyn metsässä, asun metsän vieressä ja se on päivittäinen osa elämääni. Metsäsuhteen pohdinta vei kuitenkin lähes koko helteisen kesän. Oli yllättävän vaikeaa pukea sanoiksi asia, joka on täysin uppoutunut arkeen ja juhlaan. Joskus apu on kuitenkin lähempänä kuin uskoisikaan. Minun metsäsuhteeni ei ollutkaan vain minun, vaan paljon monipuolisempi juttu. Olkaa hyvä: https://youtu.be/GiTUnfN4FiU   Henri Karppinen työskentelee Saimaan ammattikorkeakoulussa tutkimusjohtajana

Käyn nykyisin päivittäin metsässä. Vien kolme koiraani kävelylle lähimetsään aina aamuisin ja iltaisin. Koirien kanssa tiedän metsän elämästä enemmän. Ne haistavat lähistöllä liikkuvat eläimet ja välittävät tietoa myös minulle. En ota metsäkävelyille puhelinta mukaan. Metsäkävelyt ovat omaa aikaa. Aikaa ajatella ja hengittää. Ja olla tavoittamattomissa. Se tuo sellaisen illuusion vapaudesta. Joskus minulla on kävelyretkillä kamera mukana. Otan kuvia koirista, lähimetsästä ja kotijärvestä. Olen vilkas ja puhelias. Metsä on minulle paikka, jossa rauhoitun. Olen kasvanut maalla,

Luontosuhde vaatii syntyäkseen luonnolle altistumista. Sitä minun lapsuudessani oli. Koti pikkukylän laidalla metsän keskellä, ja perheessä aktiivinen metsässä ja vesillä liikkumisen tapa. Tarinan mukaan metsään vietiin heti, kun nenä nousi mustikanvarpujen yläpuolelle, ja seisomaankin olen oppinut veneen kannella. Metsäsuhteeni kehittyi lapsuudessa luontevasti monipuoliseksi; minut tutustutettiin metsän talouskäyttöön mutta opetettiin myös pysähtymään maiseman ääreen. Esimerkin voimalla opin käyttämään metsää, mutta myös kunnioittamaan sitä. Metsäsuhteen syveneminen vaatii altistuksen lisäksi oppimista. Kasvien tunnistamisen tai kartan ja maaston lukemisen

Miksi metsäsuhteita pitäisi tutkia ja miten? Mitä hyötyä on metsäsuhdetutkimuksesta ja -ajattelusta? Tarvitaanko metsäsuhde-käsitettä tieteellisessä mielessä? Millainen se on käsitteenä ja miten se eroaa laajemmista ympäristö- ja luontosuhteen käsitteistä? Mitä metsäsuhteiden saralla on jo tehty? Näitä kysymyksiä pohtimaan kokoontui Metsäsuhdetutkimustreffeille perjantaina 18.5.2018 Helsinkiin kolmisenkymmentä eri tavoin metsäsuhteesta ja sen tutkimuksesta kiinnostunutta osallistujaa. Treffit olivat osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Kestävästi metsäsuhteessa -hanketta, jota toteuttavat Suomen Metsäyhdistys ja Suomen Metsämuseo Lusto kumppaninaan Metsähallitus. Lyhyiden alustusten jälkeen

Olen onnellinen, että sain elää lapsuuteni ennen tietokone- ja älypuhelinaikaa. Seikkailimme kerrostalomme lapsiporukalla kaiket päivät ulkona ja lähimetsissä. Lempipuuhaamme oli majojen rakentaminen ja puissa kiipeily. Tunsimme lähimetsät kuin omat taskumme eikä meille koskaan tullut ulkona tylsää hetkeä. Läheinen suhde luontoon ja metsiin syntyi automaattisesti, kun kilpailevaa tekemistä ei ollut tarjolla, toisin kuin nykyajan lapsilla. Läheisen metsäsuhteen syntyyn ovat vaikuttaneet myös mökillä vietetyt kesät. Siskoni ja serkkuni kanssa olimme ulkona aamusta iltaan, ja koska tuvan pihapiiriä

Ihmisten henkilökohtaisten metsäsuhteiden tutkiminen ja vahvistaminen ovat olleet lähivuosina vahvasti kiinnostuksen kohteena Suomen Metsämuseo Lustossa. Hiljattain julkaistiin myös Kantar TNS Oy:n laatima selvitys suomalaisten metsäsuhteista. Selvitys osoitti, että metsillä on ihmisille suuri merkitys ja suhde metsään on yksilötasolla usein hyvin moniarvoinen ja ajan myötä kehittyvä. Selvityksessä ryhmiteltiin metsäsuhteita eri ulottuvuuksiin huomioiden merkittävästi päätöksentekoon vaikuttavat tiedostamattomat tarpeet, tunteet ja intuitio. Päätin haastaa itseni pohtimaan omaa metsäsuhdettani hyödyntäen selvityksen tunneluokittelua. Energinen seikkailija Selvityksen tunnetyypeistä tämä kuvaa ehkä

Luonto-Liiton metsäblogissa otettiin 8.2.2018 kantaa Luston metsäsuhdetyöhön otsikolla Metsäsuhdetta brändäämässä. Tämä oli tärkeä keskustelunavaus ja toivommekin keskustelun metsäsuhteista ja metsäsuhdeajattelusta jatkuvan.   Suomen Metsämuseo Lustolle metsäsuhdeajattelu ei ole ”projekti” tai ”kampanja”, vaan museon tutkimuksellista perustyötä ja tarkoitus. Luston tehtävä yhteiskunnassa on tallentaa, tutkia ja tuoda esiin metsäkulttuuria eli yksilöiden ja yhteisöjen metsään liittyvissä sosiaalisissa yhteyksissä jakamia toimintatapoja, käytäntöjä, käsityksiä, merkityksiä ja arvoja. Keskiössämme on siis ihminen suhteessa metsään. Metsäkulttuuri on jatkuva prosessi, jossa ovat

Juuret ovat metsäsuhteelleni tärkeä asia. Isoja virstanpylväitä metsäsuhteeni kannalta ovat olleet lapsuus, ammatinvalinta, oman talon rakentaminen puusta sekä metsänomistajuus. Mielestäni metsäalan ammattilaiset voivat oppia toistensa metsäsuhteista paljon. Itse olen viime vuosina oppinut muilta metsäalan ammattilaisilta erityisesti metsäluonnon monimuotoisuudesta. Nämä kysymykset ja arvot näkyvät omassa henkilökohtaisessa metsäsuhteessani.   https://www.youtube.com/watch?v=sKl21cKByWc&feature=youtu.be Tomi Salo Metsäjohtaja Metsäteollisuus ry.    

Olen asunut metsän tuntumassa suurimman osan elämääni. Lapsena vastapäinen metsä tarjosi turvallisen paikan ensin koti-leikkeihin yhdessä ystävien ja mielikuvitushahmojen kanssa, sitten rönttöön sekä rosvoon ja poliisiin. Kotiin tultua metsää löytyi varmasti niin korvista, suusta kuin käsistäkin. Teininä ulkoilutin metsässä koiraa joka päivä. Aikuisiällä minulla oli onni päästä tekemään vuosikymmenen ajan eräohjelmaa, joka kuljetti minua erilaisiin metsiin idästä länteen ja etelästä pohjoiseen. Sinä aikana tutuksi tulivat niin aarnimetsät, soistuneet rämeiköt kuin laajoilla kallioilla tuulta vastaan yksinään

HHH – Hiljennyn, hengitän, hymyilen. Tämän terapian tarjoavat minulle puut, metsä ja luonto. Hengitykseni syvenee, kehoni rentoutuu, mieleni rauhoittuu, elinvoimani uusiutuu. Tunnen olevani kiitollinen, iloinen, rakastava, tyyni, inspiroitunut. Minulle metsä merkitsee ympäristöä, joka auttaa voimaan hyvin.   Kun pohdin metsäsuhteeni syntyyn vaikuttaneita ihmisiä, niin päällimmäiseksi nousee kiitollisuus keväällä edesmenneelle äidilleni. Hän oli peloton metsässä kulkija ja taitava sienestäjä ja marjastaja. Metsäkivillä lämmitteleville kyykäärmeille hän toivotti hyvää päivää, karhuhuhut eivät häntä hätkäyttäneet.   Mökkimme lähellä oleva

kesäkuu 5th, 2017

Posted In:

Ohjeita bloggaajille ja vloggaajille

Avaudu metsäsuhteestasi! Kirjoita tai videoi esimerkiksi seuraavista teemoista:

  • miten metsäsuhteesi on syntynyt?
  • onko metsäsuhteesi muuttunut ajan myötä – miten?
  • mitä metsä sinulle merkitsee?
  • millainen on ihannemetsäsi?
  • millainen oli lapsuutesi metsä?
  • jne.

Otsikoi blogitekstisi ja kerro vielä lopuksi, kenet haastat seuraavaksi avautumaan metsäsuhteestaan. Muista kuitenkin ensin kysyä haastettavan suostumus osallistua Metsäsuhteita-blogiin.

Kirjoitelmien max. pituus on yksi liuska, videoiden max. viisi minuuttia. Tekstiä elävöittämään voit lähettää myös kuvia. Älä kuitenkaan liitä kuvia tekstitiedostoon, vaan lähetä ne jpg.-muodossa sähköpostin liitteenä. Kirjoita tekstiin selkeästi, mihin kohtaan mitkäkin kuvat haluat liitettävän.

Lähetä aineisto osoitteeseen reetta.karhunkorva@lusto.fi.

Voit avautua metsäsuhteestasi myös ilman haastetta – toimi silloinkin yllä mainitulla tavalla. Verkkosivuston toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset ja videot.