Suhteeni metsään -kirjoituskeruu käynnissä

“Juu – mie olen päättänyt viihtyä siellä missä mä olen. Mie ole kulkenut evakkona ympäri Suomen –  ja on ollut ahdasta ja enemmän tilaa – mutta metsä on ihana paikka, jokaisessa [paikassa] missä on metsä, siellä on kotona. ” Näin ruotsinsuomalainen Anni kiteytti metsän merkityksen omassa elämässään Sisuradion lähetyksessä 4.3.2020.

Useimmille suomalaisille ja ulkosuomalaisille metsä on tärkeä, joten kirjoita meille metsästä. Toki voit myös kirjoittaa siitä, jos metsällä ei ole merkitystä omassa elämässäsi. Pääasia, että kirjoitat ja näin kartutat tietoa metsäsuhteiden merkityksestä ja tuotat tutkimusaineistoa meille MYMmeleille (eli Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa MYM -tutkijoille). Voit kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai saameksi.

Suhde metsään ei välttämättä edellytä ahkeraa metsässä kulkemista tai laajoja metsäalueita kodin lähistöllä; pienikin kaupunkimetsä on tärkeä metsäsuhteen säilymisessä.

Suhteeni metsään -kirjoituskeruussa voit käsitellä metsiin liittyviä tunteita, ajatuksia, kokemuksia ja muistoja. Keruussa vastaanotetaan myös valokuvia tietoineen.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)

Vuonna 1831 perustettu SKS on ensimmäisistä toimintavuosistaan alkaen korostanut kansan keskuudesta kootun runouden, kertomusten ja tiedon tallentamisen tärkeyttä. Tähän vuosisataiseen ketjuun liittyy Suhteeni metsään -kirjoituskeruu.

Tekstejä suomalaisten metsäsuhteista on kirjoituskeruun kahden ensimmäisen kuukauden aikana kertynyt jo lähes 50 vastaajalta. Lokakuun puoleen väliin asti jatkuvassa kirjoituskeruussa odotamme saavamme satoja kirjoituksia erilaisista metsäsuhteista.

Metsäsuhteesta kertomisessa voi hyödyntää keruuesitteeseen listattuja kysymyksiä. Ne on ryhmitelty neljään teemaan. Kysymykset ovat kuitenkin vain viitteellisiä ja tarkoitettu herättämään ajatuksia. Keruuseen lähetettyjen kirjoitusten ei tarvitse kattaa kaikkia metsään ja metsäsuhteeseen liittyviä teemoja. Jokainen voi keskittyä itselleen tärkeään teemaan. Metsään liittyviä ajatuksia ei tarvitse kirjoittaa kerralla, vaan keruuseen voi lähettää tekstiä useammassa erässä.

Metsä elämänvaiheissani

Ensimmäisessä kohdassa – Metsä elämänvaiheissani – kirjoittajia kannustetaan kertomaan metsästä osana asuinympäristöä. Kirjoituksissa voi tarkastella metsän merkitystä omaisten ja laajemmin suvun historiassa, jolloin tekstissä liikutaan menneisyydestä nykyisyyden kautta tulevaisuuteen. Tutkijoina meitä kiinnostaa myös se, mitä metsässä on eri aikoina tehty. Miksi metsään on menty? Onko metsä ollut harrastusten vai työn paikka?

Kokemuksia ja käsityksiä metsistä

Toisessa kohdassa kirjoittamista auttavat kysymykset painottuvat metsään liittyviin kokemuksiin ja käsityksiin. Nämä kysymykset ohjaavat kirjoittamaan siitä, mikä itselle metsässä on arvokasta ja millaisia metsäisiä kokemuksia itsellä ja lähipiirillä on.

Arvelemme, että useimmille meistä jokin metsäalue, puulaji tai puu on mieluisin. Kirjoituksissa voi kuvailla lempimetsän tai -puun piirteitä ja ominaisuuksia. Miksi tietty metsä on meille muita tärkeämpi?

Metsään liittyvät kokemuksen ja tunteet eivät aina ole myönteisiä. Metsään voi liittyä myös pelkoja ja ikäviä muistoja, joista on myös mahdollista kertoa kirjoituksissa.

Metsä yhteiskunnassa

Kolmas kysymyssarja johdattelee pohtimaan, mikä on metsän rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Ihmisen ja metsän suhde on muuttunut taloudellisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden ja toimintojen myötä. Millaisia ajatuksia metsäkeskustelu ja metsien käyttö herättävät? Kirjoituksissa voi tarkastella arvoja ja tavoitteita sekä omien että valtion omistamien metsien suhteen.

Tulevaisuus

Neljännessä kohdassa huomio kohdistetaan tulevaisuuteen. Kirjoittajia pyydetään esittämään arvioita metsien tulevaisuudesta; tulevista käyttömuodoista ja metsiin kohdistetuista tavoitteista ja arvoista. Ovatko metsien merkitykset ja käyttö muutoksessa?

Metsien tulevaisuuden kohdalla vahvistuu ymmärrys ylisukupolvisesta vastuusta. Millaisten metsien ja metsäsuhteiden maailmassa toivomme tulevien sukupolvien elävän?

Kunnioittaen käytettävä

Kaikkia keruuseen lähetettyjä kirjoituksia käsitellään kunnioittavasti. SKS kokoaa kirjoitukset arkistoonsa, jossa ne ovat tutkijoiden käytettävissä luvanvaraisesti. Käyttöluvan saaminen edellyttää, että tutkija sitoutuu SKS:n asettamiin ehtoihin, joiden mukaan tutkija ei saa käyttää aineistoja kirjoittajien tai heidän omaistensa vahingoksi tai halventamiseksi. Julkaisuissa on noudatettava ajankohtaista lainsäädäntöä, mikä pääsääntöisesti tarkoittaa kirjoittajien henkilöllisyyden peittämistä. Suhteeni metsään -kirjoituskeruun vastauksia käytettäessä ei julkaisuissa siten ilmoiteta kirjoittajien henkilötietoja.

Suhteeni metsään -kirjoituskeruun toteuttajia

Kirjoituskeruun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke (MYM) ja LUSTO – Suomen Metsämuseo. Keruussa saatuja kirjoituksia käytetään tutkimusaineistona Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushankkeessa, jonka puitteissa 2019–2022 selvitetään suomalaisten metsäsuhteita. Tutkijoina hankkeessa ovat dosentti Jaana Laine, YTM Tuulikki Halla ja FM Reetta Karhunkorva.

Tekstissä on käytetty seuraavia lähteitä: