Metsän moninainen merkitys

Lapsena ja nuorena metsä oli leikkipaikka ja lenkkipolku niin kuin varmasti suurimmalle osalle suomalaisista. Lenkkeilypaikka se on edelleenkin. Lapsuudesta mieleen ovat jääneet niin isovanhempien kanssa oikeaoppisen vastan teon opettelu kuin marjastus, sienestys ja jänismetsällä olo.

 

Pikkuhiljaa metsäsuhde kehittyi myös hoitavampaan suuntaan. Ensimmäiset muistikuvat varsinaisista metsänhoitotoimista löytyvät teini-iästä. Vesurilla tehty taimikonhoito kävi nuorelle jääkiekkoilijalle erinomaisesta kesäharjoittelusta, jossa näki kättensä jäljet. Istutustyöt tulivat samaan aikaan tutuiksi. Erityisesti mieleen on jäänyt se kerta, kun istutimme serkkupojan kanssa noin 15-kesäisinä kontortamäntyä. Keli oli niin kylmä, että kesäkuun 13. päivänä satoi Nivalassa lunta. Tuosta on nyt yli 35 vuotta ja istutetuista taimista on kasvanut hyvä männikkö, joka tehtyjen taimikonhoitotoimien ja harvennuksen jälkeen saa kasvaa nyt rauhassa.

 

Opiskelijana sekä työuran alkuvaiheessa tutkijana ja taloustieteilijänä opin ymmärtämään metsän merkityksen Suomen kansantalouden aivan keskeisenä tuotannontekijänä ja tukijalkana. Näin Suomi 100 -juhlavuotena voi todeta, että maamme kansantalous ja hyvinvointi perustuvat edelleen poikkeuksellisen vahvasti metsiin ja puun jalostamisesta saatavaan arvonlisään. Vientiorientoituneena maana Suomen tavaraviennistä yli viidennes on metsäteollisuuden tuotteita.

 

Lähes kymmenen vuotta finanssialalla sekä hyppy yksityismetsänomistajaksi havainnollistivat metsän merkityksen myös suomalaisten merkittävänä varallisuuseränä, josta on syytä pitää hyvää huolta. Metsänomistajien vuotuiset bruttokantorahatulot ovat 1,5–2 miljardia euroa. Metsissämme kasvaa siis valtava määrä rahaa.

 

Sijoituskohteena metsä poikkeaa monista muista. Metsäsijoitus on yleensä pitkäjänteinen sijoitus, joka kasvaa suhteellisen ennustetusti vuodesta toiseen suhdanteista riippumatta. Toisaalta biologisen kasvuprosessin vuoksi siihen liittyy toisenlaisia epävarmuustekijöitä, kuten myrsky- ja hyönteistuhot.

 

Nykyisessä toimessani Tapio Oy:n toimitusjohtajana metsän kokonaisvaltainen merkitys on avautunut koko laajuudessaan. Tehtävänämme on luoda menestystä metsästä. Tavoitteena on elinvoimainen ja kestävä metsätalous sekä metsien hyödyntäminen tulojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tämän pitää tapahtua niin taloudellisesti, ekologisesti kuin sosiaalisesti kestävällä tavalla.

 

Puun tuotannon lisäksi metsillä on arvokas rooli muiden aineellisten ja aineettomien ekosysteemipalvelujen tuottajina. Metsissämme marjastetaan, metsästetään ja retkeillään ympäri vuoden, ja metsäluonto on myös luontomatkailun perusta. Metsät sisältävät myös huomattavan osan luontomme biologisesta monimuotoisuudesta, ne toimivat hiilinieluina ja -varastoina sekä vaikuttavat merkittävästi vedenkiertoon ja maaperän hyvinvointiin.

 

Metsät ovat myös merkittävä henkisen hyvinvoinnin lähde. Suosikkihetkiäni on se, kun hyvän metsänhoitotyörupeaman jälkeen istahtaa kannon nokkaan, ottaa repusta kupin kuumaa teetä ja voileivän, kuuntelee luonnon hiljaisuutta ja rauhoittuu. Etämetsäomistajana ehdin nauttimaan näistä hetkistä liian harvoin. Metsään on siis usein ikävä.

 

Panu Kallio
Toimitusjohtaja
Tapio Oy

 

Haastan MTK:n puheenjohtajan, Juha Marttilan, kirjoittamaan omasta metsäsuhteestaan. Maanviljelijänä, metsänomistajana sekä heidän ylimpänä edunvalvojanaan Juhalla on monikanavainen suhde metsään.