Kaupungistunut metsäsuhde

Pihan mäntyjen latvat neljännessä kerroksessa sijaitsevan kotini ikkunoiden ulkopuolella ja lähimetsä 50 metrin päässä kerrostalon ulko-ovelta – siinä tiivistyy entisen maalaisen ja nykyisen kaupunkilaisen metsäsuhde. Metsä alkaa kaupunkilaisen kotiovelta.

Pienikin metsäalue antaa tilaa mielen ja hengityksen rauhoittumiselle; oman elämän pohtimiselle ja kuin huomaamatta myös metsäluonnon tarkkailulle. Metsä sulkee kaupungin valot ja äänet ulkopuolelleen. Kaupunkimetsä sekä rikkoo että yhdistää rakennetun kaupunkiympäristön ja luonnon elinpiirien muodostamat saarekkeet.

Kaupungissa metsän ei tarvitse olla pinta-alaltaan laaja, mutta sen on oltava metsä, ei puisto. Kaupunkimetsässä ihmetystä herättää luonnon sopeutuminen ihmisen asettamiin ehtoihin. Vuodesta toiseen hämmästelen, miten 10 kilometrin päässä Helsingin Kauppatorilta voin kuunnella palokärjen kry-kry-kry lentoääntä ja kanahaukan kiljahduksia, nähdä ketun tai metsäkauriin vilahtavan puiden suojaan.

Kaupunkimetsälle tyypillisiä ovat polut ja ulkoilutiet sekä erityisesti muut ihmiset. Muista metsässä kulkevista ei ole mielekästä ärsyyntyä, sillä suvaitsevan kaupunkilaisen metsään mahtuu muitakin ihmisiä. Parhaimmillaan kaupunkilaistunut metsäsuhde on yhteisöllistä luontokokemuksen jakamista muiden metsässä kulkevien kanssa.

Tällä hetkellä tärkein metsäni on yli-ikäinen kuusivaltainen sekametsä, johon muodostuneita polkuja kuljeskelen koiramme kanssa useimmiten aamuisin. Mereltä nouseva aurinko valaisee puustoa vähitellen ja nostattaa öisen kosteuden aamu-usvaksi. Polut johtavat kohti puiden välitse pilkottavaa merta. Merenrannan yli satavuotiaat kilpikaarnaiset männyt valavat uskoa tähänkin päivään – on aika kääntyä takaisin kotiin, päivän töihin ja kaupungin rytmiin.

On mahdollista, että muutaman vuoden kuluttua lähimetsääni ei enää ole – tilalle rakennettaneen kerrostaloja ja raitiovaunuvarikko.

Jaana Laine on tutkija Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Haastan ystäväni Riitta Ylikomin ja Aija Kaartisen kirjoittamaan metsäsuhteestaan Metsäsuhteita-blogiin.